Suomen Ufotutkijat ry - F U F O R A

ETUSIVULLE

Tunnetuimpia suomalaisia ufohuijauksia

Kinnulan humanoiditapaus 1971
Kainuun Prikaatin varusmiesten kontakti 1994


Kinnula

5.2.1971

Kaksi miestä oli metsätöissä Kinnulassa, Keski-Suomen ja Etelä-Pohjanmaan maakuntien rajalla. Petter Aliranta (21) ja Esko Sneck (18) olivat jo siltä päivältä lopettelemassa töitään kun he näkivät oudon metallinvärisen kiekon puunlatvojen välistä. Kiekko oli läpimitaltaan noin viisi metriä ja sen alla näkyi neljä kahden metrin pituista laskeutumisjalkaa. Esine laskeutui pienelle metsäaukiolle noin 15 metrin päähän miehistä.

Lautasen laskeuduttua pohja-aukosta leijaili alas noin 90 cm:n pituinen olento. Hänellä oli yllään vihreä yhtenäinen suojapuku, joka ulottui myös pään yli. Pääkuvun keskiosassa oli linssin tapainen katseluaukko. Kädet olivat pyöreäpäiset ilman sormia ja jalassa saappaat liittyivät kiinteästi suojapukuun.

Olento lähti kulkemaan kohti Petter Alirantaa lyhyin ja jäykin askelin, pitkin lumen pintaa vajoamatta. Aliranta pelästyi ja käynnisti kädessään olevan moottorisahan. Pärisevä saha ojossa hän astui kohti olentoa.

Kun etäisyyttä oli enää vajaat 10 metriä, olento kääntyi takaisin. Aliranta rohkaistui ja juoksi olennon perään. Tässä vaiheessa hän näki kiekon ikkunoissa kolme muuta liikkuvaa hahmoa.

Noin kolmen metrin päässä aluksesta olento alkoi leijailla kohti pohjaluukkua. Hän oli metrin korkeudella, kun Petter Aliranta sai kiinni oikean jalan saappaasta. Saman tien hän irrotti otteensa, sillä saapas poltti kuin kuuma rauta.

Olento katosi lautasen sisälle. Kuului heikkoa surinaa ja alus nousi ilmaan. Pohja-aukko sulkeutui ja laskeutumisjalkojaan sisään vetämättä alus häipyi taivaalle. Koko tapaus oli kestänyt vain muutaman minuutin. Aliranta ja Sneck olivat pitkän aikaa sanattomia. Jäsenet tuntuivat kankeilta ja liikkuminen oli niin hankalaa, että miehet lepäsivät lähes tunnin ennen kuin jaksoivat lähteä metsästä.

Aluksen ja olennon jäljet näkyivät selvästi lumessa. Olennon askelten väli oli vain 20 cm. Aluksen pyöreät jalat olivat painuneet maahan asti 40 -senttisen lumikerroksen läpi. Aluksen pohjan alta lumi oli sulanut 5-10 cm.

Petter Alirannan kädessä, jolla hän oli tarttunut olentoa jalasta, oli palohaavoja peukalossa, etusormessa ja kämmenessä. Käsi oli aamulla niin kipeä, ettei kirves tahtonut siinä pysyä. Palohaavojen jäljet näkyivät vielä kaksi kuukautta tapauksen jälkeen.

LäHDE

Tapani Koivula: Ufojen kosminen viesti, WSOY 1992



Takaisin sivun alkuun

Kainuu

Tammikuun puoliväli 1994

Suomen ufotutkijat ry:n Kajaanista 26.1.1994 saama kirje kuuluu seuraavasti: " Olemme kaksi varusmiestä Kainuun prikaatista. Kumpikaan meistä ei uskonut ufoihin, mutta nyt ovat käsityksemme muuttuneet. Olimme viikko sitten sotaharjoituksissa. Minä ja kaverini olimme yöllä noin kello 3:15 lähivartiossa. Kaverini kuuli aluksi vaimeaa vinkumista taivaalta. Hetken kuluttua myös minä kuulin äänen ja näin liikettä puun latvuksissa. Alus ei loistanut valoa ja luulimme sitä ensin helikopteriksi. Alus näytti laskeutuvat 200 metrin päähän ja päätimme lähteä katsomaan mikä se oli.

Noin sadan metrin päässä aluksesta meitä vastaan käveli kaksi tavallisen näköistä ihmistä, mutta ihmeeksemme he olivat alasti 20 asteen pakkasessa. Huomasimme myös, ettei heillä ollut sukupuolielimiä. He laittoivat päähämme pannat, joissa oli kirjaimet YNOS. Ymmärsimme pannan avulla heidän puhettaan. He pyysivät meidät mukaansa. Menimme alukseen, joka oli päärynän muotoinen. Siinä oli telaketjuja muistuttavat jalustat. Alus oli sisältä musta ja siellä oli tyhjiö, koska emme kuulleet toistemme ääntä vaikka huusimme täysillä. Miehet esittelivät aluksen ohjaamon, jossa oli kolme käden muotoista ohjauspainiketta. Alus vaikutti sisältä todella suurelta vaikka ulkomitat olivat noin 5 * 10 * 15 metriä.

Menimme miesten mukana toiseen huoneeseen, jossa oli painoton tila. Miehet selittivät omasta tehtävästään. He kertoivat olevansa sodassa toisten ns. ufo-miesten kanssa. Kuvausten mukaan viholliset olivat juuri paljon puhutut vinosilmähumanoidit. Miehet kertoivat, että heikäläisiä on paljon maailman johtavissa tehtävissä. Ja he ohjailevat eri toimintoja maailmassamme. Mm. Kainuun prikaatissa on heidän kertomuksensa mukaan kaksi humanoidia. He selittivät, että eri kriisitilanteet ovat seurausta ufojen välisistä taisteluista. He kertoivat tulleensa 240 valovuoden päästä. He tulevat planeetta SUNAsta. He ottivat meistä verikokeita ja röntgenkuvia ja myös sperma- ja ulostenäytteet. Maistoimme myös heidän ruokaansa, joka oli tuubeissa. Maultaan se muistutti Saarioisten maksalaatikkoa. Kokeiden tarkoituksena oli ihmiskunnan älyllinen kehittäminen ja valmistautuminen universumin väliseen suureen loppusotaan.

Poistuimme aluksesta takaisin vartiopaikalle ja huomasimme, että kello oli edelleen 3:15, vaikka aika tuntui usealta tunnilta. Ufomiehet aikoivat ottaa meihin yhteyttä ja kehittää meitä sotilaina. Ajankohtaa emme muista, koska meidät aivopestiin. Kaverini on ollut hieman omituinen. Toivon, että suhtaudutte meihin vakavasti."

LäHDE

Lasse Ahonen & Tapio äyräväinen: Uforaportti 2, Suomen ufotutkijat ry. Jyväskylä 1995



Takaisin sivun alkuun


Ylläolevat tapaukset ovat yleisesti huijausyrityksiksi tunnettuja ufotapauksia.




© Suomen Ufotutkijat
Suomen Ufotutkijat ry  - Arkkitehdinkatu 14 B  - 33720 TAMPERE  |  Tel. +358405170553  |  Webmaster  |